Muut linnut

Muut linnut

Hanhi
Anserinae

Kesyhanhi on nimitys, jota käytetään ihmisen kotieläimikseen kesyttämistä hanhista. Useimmat kesyhanhet polveutuvat eurooppalaisesta merihanhesta. Hanhia on käytetty kotieläiminä jo 4000 vuotta sitten Egyptissä.

Hanhista on jalostettu mahdollisimman suuria yksilöitä ja kesyhanhi voi painaa jopa 10 kg. Kun taas sen kantamuoto merihanhi painaa vain n.4 kg. Kesyhanhien takapäähän kertyy runsaasti rasvaa ja tämä takapainoisuus myös estää niitä lentämästä.

hanhi

 

Helmikana
Numida meleagris

Helmikana on melko suuri, pyöreä lintu (53-58 cm) ja se painaa n.1,3 kg. Väriltään se on teräksen musta ja sen kehossa on tiheässä pieniä, valkoisia pilkkuja. Helmikana elää luonnonvaraisena Afrikassa.

Helmikana elää parvissa. Se on hyvä lentäjä, mutta se viettää pääosin aikaansa maanpinnalla ja vihollisen uhatessa se mieluummin juoksee karkuun. Vaaran uhatessa laji ääntelee erittäin voimakkaasti. Helmikanan ravinto koostuu siemenistä ja pienistä selkärangattomista.

Helmikana

 

Jättikoch

Jättikoch-rotu on kotoisin Kiinasta. Se on yksi suurimmista kanaroduista. Niitä on paljon eri värejä ja niillä on upeat sulat jaloissakin. Jättikoch on rauhallinen ja helposti kesyyntyvä luonteeltaan. Kukko voi painaa 5-6 kg ja kana 4-5 kg. Jättikoch on hidaskasvuinen rotu.

Jättikoch

 

Kalkkuna
Meleagris gallopavo

Kalkkuna on kanalintuihin kuuluva lintu, joka on peräisin Pohjois-Amerikasta. Nykyisin yleisemmin tunnettu kesykalkkuna polveutuu villikalkkunasta, joita on kuusi alalajia. Ne poikkeavat toisistaan kooltaan ja väriltään ja ovat kotoisin eri alueilta Pohjois-Amerikasta.

Kesykalkkuna on lihaksikas, nopeakasvuinen lintu, jolla on erityisen suuret rintalihakset. Tuotantokalkkuna on useimmiten väriltään valkoinen.

Pronssikalkkuna

 

Kiinan koch

Kiinan Koch eli Kääpiökoch-rodun alkuperämaa on Kiina. Se on koristerotu, joka munii hyvin, on erinomainen hautoja ja poikasten hoitaja. Kiinan Kochilla on runsas höyhenpeite, myös jaloissa. Eri värimuotoja on paljon. Kukko painaa n. 600-800 gr ja kana 500-700 gr. Luonteeltaan se on ystävällinen ja rauhallinen rotu.

Kyyhkynen
Columba livia

Kyyhkyt ovat levinneet kaikkialle maailmaan kylmimpiä napa-alueita lukuunottamatta. Suomen luonnossa elää kuusi eri kyyhkylajia. Yleensä kyyhkyset ovat erilaisten metsien lintuja. Ne ovat vahvoja ja nopeita lentäjiä. Pesimäajan ulkopuolella ne viihtyvät suurissa parvissa.

Kyyhky on helposti kesyyntyvä ja kestävä. Kyyhkyn sukupuolta on vaikea erottaa. Varmin tunnusmerkki on käyttäytyminen; uros kujertaa ja esittää soidintanssia naaraan ympärillä. Kyyhkynen munii kaksi munaa ja kuoriutuneet, höyhenettömät poikaset pysyttelevät pesässä pitkään ja emo ruokkii niitä kupunsa eritteellä ns. kyyhkynmaidolla.

Riikinkukkokyyhky on saanut nimensä upean, tuuhean pyrstönsä takia. Se on kooltaan pienen kanan kokoinen.

kyyhky

 

Laulujoutsen
Cygnus cygnus

Laulujoutsen on joutsenten sukuun kuuluva suuri, valkea sorsalintu. Sen nokka on keltainen, eikä nokan tyvessä ole mustaa kyhmyä kuten kyhmyjoutsenella. Laulujoutsen on pohjoisen lintu, joka pesii Euraasian mantereen pohjoisosissa ja siirtyy talveksi etelämmäksi sulan veden perässä.

Laulujoutsenet syövät pääasiassa kasviravintoa, jota ne repivät pitkän kaulansa ja vahvan nokkansa avulla. Ne käyttävät ravinnokseen myös pieniä selkärangattomia.

Joutsenparit pariutuvat jo nuorena ja solmivat yleensä elinikäisen liiton. Keväällä naaras munii 4-7 munaa pesään ja molemmat vanhemmat huolehtivat kesällä kuoriutuvista poikasista, jotka viettävät vielä ensimmäisen talvenkin vanhempien kanssa.

Laulujoutsen on Suomen kansallislintu.

Joutsenet

 

Riikinkukko
Pavo cristatus

Riikinkukko eli intianriikinkukko on luonnonvaraisena Etelä-Aasiassa tavattava suurikokoinen kanalintu. Niitä pidetään eläintarhoissa ja puutarhoissa ympäri maailmaa.

Riikinkukkouros voi kasvaa 2,5 m pitkäksi ja pyrstösulkien pituus on yli puolet linnun kokonaispituudesta. Uros painaa 4-6 kg ja naaras 3-4 kg. Riikinkukko on kaikkiruokainen, se syö siemeniä, hyönteisiä sekä pieniä matelijoita ja nisäkkäitä. Se ei ole kovin hyvä lentämään ja pakenee saalistajaa mieluummin juoksemalla. Se yöpyy kuitenkin korkealla puussa.

Riikinkukko elää pienissä ryhmissä, joissa on yksi uros ja 3-5 naarasta. Uros kosiskelee naarasta levittämällä pyrstönsä. Pesän riikinkukko tekee maahan ja naaras munii 3-6 munaa, joiden haudonta kestää n.kuukauden.

Riikinkukko

 

 

Mille Fleur

Mille fleur on kääpiörotu, joka on tuotu Hollantiin jo 1700-luvulla Etelä-Kiinasta. Sillä on todella isot jalka- ja kinnersulat, jonka vuoksi sitä on kutsuttu myös nimellä sulkajalka. Luonteeltaan se on hyvin rauhallinen ja kesy. Mille fleur  painaa n.500 g. Se on hyvä lentämään, joten se tarvitsee katetun ulkotarhan. Vaikka rotu on jalostettu koristekäyttöön, sillä on voimakas haudontavietti ja se hoitaa erityisen hyvin poikasensa.

 

Maatiaiskana

Suomalainen maatiaiskana on kanarotu, joka on Suomen uhanalaisimpia kotieläinrotuja. Maatiaiskanan juuret juontavat rautakaudelle ja se on sopeutunut paikallisiin olosuhteisiin. Kanakantoja on löydetty yli kymmenen ja ne on nimetty löytöpaikkansa mukaan. Savitaipaleenkana on yleisin maatiainen. Tunnettuja ovat myös kiuruveden-, piikkiön- ja hornionkannat.

Maatiaiskanan ulkomuoto, koko ja luonne vaihtelevat eri kannoissa. Kooltaan maatiaiset vastaavat kevyttä munijarotua. Munat ovat valkoisia tai vaaleanruskeita.

Maatiaisten ominaispiirteisiin kuuluu elinvoimaisuus, omatoiminen ravinnonetsiminen, voimakas hautomisvietti, pitkäikäisyys ja kylmänkestävyys. Alla olevassa kuvassa horniolaista kantaa oleva kukko.

DSC_0185_cropped

 

Myskisorsa
Cairina moschata

Myskisorsa on suuri sorsalintu, jonka luonnollinen elinalue on Keski- ja Etelä-Amerikassa. Luonnonvaraisia kantoja on myös Yhdysvalloissa ja Euroopassa. Vaikka myskisorsa on trooppinen lintu, niin se sopeutuu hyvin myös kylmään.

Myskisorsa elää tavallisesti metsittyneillä soilla, järvillä, puroilla ja lähellä niittyjä sekä peltoja, joiden lähellä kasvavissa puissa ne usein yöpyvät. Myskisorsa on kaikkiruokainen, niiden ruokavalio koostuu pääosin matalasta vedestä löytyvistä kasveista, pienistä kaloista, sammakkoeläimistä, matelijoista ja hyönteisistä.

Myskisorsa on kooltaan tavallista, sinisorsasta jalostettua ankkaa suurempi. Pituus 65-85 cm, paino 2-4 kg. Uros on huomattavasti naarasta suurempi ja värikkäämpi. Urokset ovat myös naaraita aggressiivisempiä ja ne tappelevat usein ruoasta, tilasta tai naaraista.

Myskisorsat

 

 

Orbington

Orbington on englantilainen kanarotu, joka on kehitetty  jo 1800-luvun lopulla. Lintu on raskasrakenteinen ja pienisiipinen, minkä vuoksi se ei pysty juurikaan lentämään. Höyhenpeite on tiivis ja runsas. Sen jalat melkein peittyvät höyhenten alle. Kana painaa yli 3 kg ja kukko voi painaa yli 6 kg. Orbington on rauhallinen ja kesy. Sillä on voimakas haudontavietti.

 

Valkohuntu

Valkohuntu on kotoisin Hollannista. Se on vanha rotu, se esiintyy maalauksissa jo 1500-1600-luvulla. Valkohuntu kuuluu ns.kevyisiin kanarotuihin; kana painaa n.1,5 kg ja kukko n.2 kg.